Verenpisara ja alppikärhö

Onpa ollut ihmeellinen kevät, vielä ihmeellisempi kesä ja syksy näköjään jatkaa samalla linjalla. Sateet ja koleus on vaikuttanut kasvillisuuteenkin. Sain varjoisalla pihan puolella olevat monivuotiset autotallissa talvehtineet verenpisarat kukkimaan vasta syyskuun alkupuolella.

 

 

Alppikärhö ei kukkinut koko kesänä. Alkusyksystä köynnöksessä oli nuppu, joka ei sekään auennut!

 



Masentavaa, mutta ehkä ensi vuonna kukkia tulee sitäkin enemmän.

Ihanat kärhöt

Heinäkuussa kävin ihailemassa Porvoossa joenreunalle istutettuja kärhöjä. Loistokärhöjä, kiinankärhöjä, alppikärhöjä, viinikärhöjä, keltakärhöjä...
Olen kokeillut kasvattaa loistokärhöjä, mutta huonolla menestyksellä. Alppikärhön olen saanut kasvamaan, mutta niukasti kukkivana toistaiseksi.
Tässä loistoa siis Porvoosta!

Juhannusta

Uskollinen juhannusruusu Pimpinellifolia kukkii taas kauniisti. Muut jalo- ja pensasruusut ovat vasta nupuillaan. Hyvää juhannusta kaikille!

Ihana rusokuusama

Ylikasvaneet rusokuusamapensaat ovat aiheuttaneet minulle päänvaivaa jo muutaman vuoden ajan. Olen karsinut pensaiden kuivat oksat kokonaan ja siksi ne näyttävät paljaina enemmänkin japanilaistyyppisiltä pienikasvuisilta puilta kuin pensailta. Rusokuusamat reunustavat terassiamme, tässä talviasussaan.

Lumisena talvena oksat painuvat notkolle ja jokunen saattaa repeilläkin. Olen ajatellut jo parina vuonna, että pensaat pitäisi rajusti nuorennusleikata. Siis kokonaan alas. Mutta ne toimivat näkösuojana kuitenkin hyvin, ja siksi olen siirtänyt hanketta. Tänä keväänä leikkasin yhden pensaista alas ja se on lähtenyt kasvamaan uudelleen tosi vahvasti. Onneksi en leikannut kaikkia, koska nyt kun pensaat kukkivat, ne ovat kyllä niin kauniita. Vai mitä?

Heinä-elokuussa olen taas toista mieltä, kun pensaat ovat täynnä oranssinvärisiä myrkyllisiä marjoja jotka ovat sinällään kauniita, mutta sotkevat puuterassimme pudottuaan maahan. Silloin tulee mieleen, että pitäisikö nämä pensaat korvata vaikka tuijilla. Tai jollain muilla?

Ruukkupuutarha

Ruukut istutuksineen ovat oiva lisä jokaisessa puutarhassa. Vaikka puutarhassani kasvaa aika tavalla erilaisia puita, pensaita ja perennoja, tarvitsen ruukkuja elävöittämään patiota ja sisäänkäyntejä. Minulla kasvaa ruukuissa havukasveja, puksipuita ja tietysti erilaisia kesäkukkia. Ruukkujen muoto, väritys ja koko ovat minulle yhtä tärkeitä kuin varsinainen istutus.

 

Pidän eniten isoista ruukuista, jotka ovat hyvälaatuisia ja myös talvenkestäviä, koska havukasvit ovat pihalla ympärivuoden. Suomesta on aika vaikea löytää kohtuuhinnalla kestäviä isoja ruukkuja. Tänä keväänä olen etsinyt isoja pelkistettyjä valkoisia ruukkuja ilman mitään ornamentteja tai kuvioita. Samoin  istutuksiin haluaisin vihreän eri sävyjä tai punertavia viherkasveja. Viime vuonna löysin Jyväskylän Viherlandiasta aivan ihania värinokkosia, jotka olivat upeannäköisiä koko kesän patiollamme. Itähelsinkiläisistä viherkaupoista en ole näitä tänä vuonna löytänyt. En ole ehkä hakenut riittävästi?

Keräsin seuraavaan kuvia minun silmiäni hivelevistä ruukkuistutuksista. Kuvat ovat jenkkiläiseltä sivustolta www.sunset.com

Photo by Jennifer Martiné

Photo by Thomas J. Story

Thomas J. Story

Norm Plate

Thomas J. Story

Charles Mann

Eivätkö olekin upeita? Omat istutukset kalpenevat näiden rinnalla.

Hevoskastanjan varjossa

Kaunein pihapuuni on iso ja leveä hevoskastanja. Tämä isokokoinen puu kasvaa etupihallamme. En tiedä puun ikää, koska tonttimmehan on lohkottu runsas 10 v. sitten isommasta. Emme siis ole itse suinkaan istuttaneet puuta ja ainakin viimeisen vuosikymmenen se on ollut aika tavalla samankokoinen. Puu on herkkä leikkauksille ja saa liian kovakouraisista oksien poistoista helposti lahottajasienen, siksi olen leikannut sitä todella varovaisesti. Vain joitain kuivuneita oksia on poistettu. Mieheni haluaisi kyllä kaataa koko puun, koska se likaa kuulemma talon katon ja syksyisin tulee parisenkymmentä isoa jätesäkkiä lehtiä poisvietäväksi.
En ole antanut kuitenkaan kenenkään koskea pihani kaunistukseen. Puulla on jättimäiset lehdet, jotka kasvavat nopeasti loppukeväästä. Valkoiset kukinnot ovat aivan mahtavat, ja kestävät aika pitkään touko-kesäkuussa. Sen jälkeen alkaa muodostua hedelmät, siis kastanjat, jotka ovat piikikkään kuoren sisällä. Näitä muutaman sentin läpimittaisia piikkihedelmiä pitää syksyllä melkein varoa, kun ne alkavat pudota puusta tai oravat pudottelevat niitä. Kastanjat eivät ole ihmisravinnoksi sopivia, mutta oravien suurta herkkua ne ovat.
Hevoskastanja sitoo isoihin lehtiinsä kuulemma ilmansaasteita ja karsinogeenejä. Terveellinen ja kaunis siis!

Ihana hevoskastanjan kukinto. Kaunis, vai mitä?

Luumupuu kukkii

Puutarhassani on juuri nyt luumupuu ihanana valkoisena kukkapilvenä. Tämä on kriikunapuu, ainoa jäljellä oleva. Tonttimme on lohkottu isommasta rintamamiestontista runsas 10 v. sitten ja meidän tonttimme on aikoinaan ollut siis isomman tontin puutarha- ja piharakennusaluetta. Muistona tästä vanhasta ajasta tontille oli jätetty mm. 4 kriikunapuuta, jotka kuitenkin veivät n. 700 neliön tontista liiaksi tilaa ja karsinkin näitä kriikunapuita pois ja jätin vain jäljelle yhden. Tämä yleinen sinikriikuna on ns. itsepölyttyvä eli ei tarvitse muita puita välttämättä ympärilleen.

Kriikunapuu on kauneimmillaan juuri näin toukokuussa, kun kukinta on päällä. Sen jälkeen se ei välttämättä puutarhan kaunistus ole ja meillä ei oikein kukaan ole innostunut edes syömään kriikunoita. Joskus olen tehnyt kriikunahilloa. Nyt tämä vanha puu on kehittänyt niin paljon uutta kasvustoa, että en kyllä aio siitä luopua. Yläoksisto on vähän kuivunut, ja sitä pitää karsia aikaisin ensi keväänä.

Puutarhani ei ole varsinainen hyötypuutarha, mutta on minulla yksi kirsikkapuu, pari ballerinaomenapuuta, joista ei ole tullut vielä koskaan satoa, ja muutamia marjapensaita. Mies kasvattaa pientä tomaattisatoa ja minä olen kokeillut erilaisia yrttejä, mutta tänä vuonna jätän muiden kiireitten vuoksi sen väliin.

Liljakukot kuriin

Minulla on puutarhassani paljon erilaisia liljalajeja ja liljakukot ovatkin jokakesäinen riesa. Kukintoja ne eivät ole päässeet syömään, mutta lehdet ovat loppukesästä olleet aika kauheassa kunnossa. Tänä keväänä tuntuu, että nämä tuholaiset ovat liikkeellä entistä runsaslukuisimpina ja aikaisemmin. Toukkia en ole löytänyt vielä, ne kai tulevat vähän myöhemmin, mutta täysikasvuisia liljakukkoja on paljon liljojen lehdillä. Reikiä on jo joissakin kasveissa, kuten tästä kuvastakin näkyy.

Paras tapa tuhota nämä liljakukot on noukkia ne pois ja liiskata tylysti. Onneksi ne ovat niin vahvan oranssinpunaisia, että ne löytyvät hyvin. Hommiin vaan nyt heti ennen kuin tilanne ryöstäytyy pahasti käsistä.

Sipulikasvien loistoa

Uskollisesti eri tulppaanilajit ja narsissit kukkivat nyt krookusten ja helmililjojen jälkeen. Pitää kyllä syksyllä istuttaa enemmän valkoisia tulppaaneja. Olen yrittänyt karttaa keltaisia tulppaaneja mielestäni, mutta jostain niitä kummasti aina nousee. Sipulipakkausten sisältöön ei aina näköjään voi luottaa. Jostain syystä en ole ollut koskaan keltaisten kukkien ystävä.

Linnunpesä tuijaruukussa

Tänään poistin kahdesta isosta tuijaruukusta suojapeitteet. Ruukut ovat osan päivää varjossa ja olen kastellut ruukkuja jo muutamia kertoja, koska sadevesi ei oikein ulotu ruukkuihin. Tuijat ovat kasvaneet ruukuissa jo kolme vuotta.
Mutta mitäs toisesta ruukusta löytyikään. Ensin luulin sitä vain lehtikasaksi ja meinasin poistaa roskat mullan päältä, mutta onneksi huomasin ajoissa pikkulinnun pesän ja pesässä kolme pientä munaa. En oikein tunne näitä linnunpesäasioita, joten en tiedä minkä linnun pesä tämä on, mutta jätin sen nyt toistaiseksi paikoilleen. Vaikka kevätsuojan poiston jälkeen pesä on nyt aika avoin. Saa nähdä mitä sille tapahtuu! Tällaista en ole aiemmin puutarhastani löytänyt.

Mehiläisiä ja perhosia

Eilen oli tosi lämmin ja aurinkoinen kevätpäivä ja mehiläiset alkoivat pörrätä eriväristen krookusryhmien kimpussa. Näin myös ison keltaisen perhosen, jota valitettavasti en ehtinyt saada kameran eteen. Perhonen oli minusta sitruunaperhonen.

Puutarhalehtien maailma

Minun suosikkilehtiäni ovat ympärivuotiset puutarhalehdet, kuten klassikko Kotipuutarha, jolla on vahva Puutarhaliiton asiantuntijajoukko tekijöinä. Se on monipuolinen lehti, josta saa ajankohtaista tietoa. Uudet ideat ja trendit eivät ole sen vahvinta puolta. Näitä pitää etsiä ulkomaisista lehdistä ja kotimaisista kausijulkaisuista. Tämän kevään iloinen yllätys minulle oli GLORIA puutarha, jossa oli yllättävänkin paljon luettavaa Suomen kauneimmista puutarhoista ja maailman puutarhatrendeistä. Suosittelen kaikille kiinnostuneille. Jos sinua kiinnostaa enemmän puutarhanhoidon salat ja kasvivalinnat yms. vinkit, valitse Kotipuutarha tai OmaPiha. Jos etsit täsmätietoa johonkin pulmaan, valitse sopiva puutarhakirja. 

Päivä aurinkoisella pihalla

Tänään oli vihdoin ensimmäinen kunnon keväinen puutarhapäivä, siis pystyi jotain ulkona tekemään. Oli ihana tarttua haravanvarteen ja ruopsuttaa nurmikolta kuollutta ruohoa pois ja roskia. Leikkasin vihdoin ryhmäruusujen kuolleet ja kuivuneet varret. Lisäksi leikkasin jokakeväiseen tapaani myös pallohortensian lähes maatamyöten. Näin teen tosiaan joka kevät ja loppukesästä pensas kukkii vahvasti valkoisin isoin pallomaisin kukinnoin.
Suojasin vielä joitain pihani nuorimpia tuijia varjostuskankaalla ja kannoin lämmintä vettä isoissa ruukuissa kasvaville havuille, jotta multa sulaisi varmasti juurien ympäriltä. Tuota havukasvien varjostamista olen tehnyt aiemmin keväällä, mutta muutama nuori puu oli jäänyt peitettä vaille ja hoidin sen nyt kuntoon.

Sorvarinpensas jonka toissa vuonna istutin oli selvinnyt talvesta, mutta näytti kyllä vähän kuivuneelta. Toivottavasti onnístun vauhdittamaan tämän hidaskasvuisen pensaan kasvua nyt keväällä. Täytyy muistaa antaa sillekin vähän lämmintä vettä.

Paljon ei vielä kaunista kuvattavaa puutarhasta löydy näin kasvukauden alkuvaiheessa. Siksi liitänkin tähän loppuun kuvan Hulluilta Päiviltä ostamastani perhosorkideasta. Kuten aiemmin olen kertonut rakastan valkoisia kukkia ja orkidea on yksi ympärivuotisista suosikeistani liljojen ja ruusujen ohella.

Puutarhakoulussa

http://www.plantagen.fi/puutarhakoulu/

Olin eilen Plantagenin puutarhakoulussa, jossa aiheena oli puutarhatrendit 2012 ja puutarhan suunnittelu. Varsinainen esitys oli ilman visuaalista apuvälineistöä vain lyhyehkö viittaus kolmeen trendiin: romanttiseen, pohjoismaiseen ja itämaiseen. Olin pettynyt, koska nämä puutarhatrendit ja uudet tuulet minua nimenomaan olisi kiinnostanut. Tilaisuuden parasta antia oli osallistujien omat kysymykset ja puutarhurin niihin antamat vastaukset. Lähinnä nämä käsittelivät kasvivalintoja, pensaiden ja puiden leikkauksia ja rikkakasvien torjuntaa.

Sinällään tuo Plantagenin puutarhakoulu on hieno juttu. Ilmainen kaikille ja lisäksi päivän aikana voi tehdä ostoksia normaalihintaisista tuotteista -15%. Kaikki mukanaolleet saivat myös mukaansa yllätyslahjana yrtin, vaihtoehtoina persilja tai ruohosipuli. Minä otin persiljan.

Varsinaisia taimiostoksia oli minusta hieman liian aikaista ostaa, joten minä hankin leikkokukkia, joita minulla on aina kotona ympäri vuoden. Nyt mukaan tarttui valkoisia ruusuja ja liljoja. Liljat ovat vielä ihan nupuillaan, mutta aukenevat vauhdilla auringonsäteiden tulviessa sisään.